yleiskieli

Finnish

Etymology

yleinen (“common”) +‎ kieli (“language”)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈylei̯sˌkie̯li/, [ˈyle̞i̯s̠ˌk̟ie̞̯li]
  • Rhymes: -ieli
  • Syllabification(key): y‧leis‧kie‧li

Noun

yleiskieli

  1. (linguistics) standard language (variety of a language used in public discourse)
  2. (linguistics) lingua franca

Declension
Inflection of yleiskieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative yleiskieli yleiskielet
genitive yleiskielen yleiskielten
yleiskielien
partitive yleiskieltä yleiskieliä
illative yleiskieleen yleiskieliin
singular plural
nominative yleiskieli yleiskielet
accusative nom. yleiskieli yleiskielet
gen. yleiskielen
genitive yleiskielen yleiskielten
yleiskielien
partitive yleiskieltä yleiskieliä
inessive yleiskielessä yleiskielissä
elative yleiskielestä yleiskielistä
illative yleiskieleen yleiskieliin
adessive yleiskielellä yleiskielillä
ablative yleiskieleltä yleiskieliltä
allative yleiskielelle yleiskielille
essive yleiskielenä yleiskielinä
translative yleiskieleksi yleiskieliksi
abessive yleiskielettä yleiskielittä
instructive — yleiskielin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yleiskieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative yleiskieleni yleiskieleni
accusative nom. yleiskieleni yleiskieleni
gen. yleiskieleni
genitive yleiskieleni yleiskielteni
yleiskielieni
partitive yleiskieltäni yleiskieliäni
inessive yleiskielessäni yleiskielissäni
elative yleiskielestäni yleiskielistäni
illative yleiskieleeni yleiskieliini
adessive yleiskielelläni yleiskielilläni
ablative yleiskieleltäni yleiskieliltäni
allative yleiskielelleni yleiskielilleni
essive yleiskielenäni yleiskielinäni
translative yleiskielekseni yleiskielikseni
abessive yleiskielettäni yleiskielittäni
instructive — —
comitative — yleiskielineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yleiskielesi yleiskielesi
accusative nom. yleiskielesi yleiskielesi
gen. yleiskielesi
genitive yleiskielesi yleiskieltesi
yleiskieliesi
partitive yleiskieltäsi yleiskieliäsi
inessive yleiskielessäsi yleiskielissäsi
elative yleiskielestäsi yleiskielistäsi
illative yleiskieleesi yleiskieliisi
adessive yleiskielelläsi yleiskielilläsi
ablative yleiskieleltäsi yleiskieliltäsi
allative yleiskielellesi yleiskielillesi
essive yleiskielenäsi yleiskielinäsi
translative yleiskieleksesi yleiskieliksesi
abessive yleiskielettäsi yleiskielittäsi
instructive — —
comitative — yleiskielinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yleiskielemme yleiskielemme
accusative nom. yleiskielemme yleiskielemme
gen. yleiskielemme
genitive yleiskielemme yleiskieltemme
yleiskieliemme
partitive yleiskieltämme yleiskieliämme
inessive yleiskielessämme yleiskielissämme
elative yleiskielestämme yleiskielistämme
illative yleiskieleemme yleiskieliimme
adessive yleiskielellämme yleiskielillämme
ablative yleiskieleltämme yleiskieliltämme
allative yleiskielellemme yleiskielillemme
essive yleiskielenämme yleiskielinämme
translative yleiskieleksemme yleiskieliksemme
abessive yleiskielettämme yleiskielittämme
instructive — —
comitative — yleiskielinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yleiskielenne yleiskielenne
accusative nom. yleiskielenne yleiskielenne
gen. yleiskielenne
genitive yleiskielenne yleiskieltenne
yleiskielienne
partitive yleiskieltänne yleiskieliänne
inessive yleiskielessänne yleiskielissänne
elative yleiskielestänne yleiskielistänne
illative yleiskieleenne yleiskieliinne
adessive yleiskielellänne yleiskielillänne
ablative yleiskieleltänne yleiskieliltänne
allative yleiskielellenne yleiskielillenne
essive yleiskielenänne yleiskielinänne
translative yleiskieleksenne yleiskieliksenne
abessive yleiskielettänne yleiskielittänne
instructive — —
comitative — yleiskielinenne
third-person possessor
singular plural
nominative yleiskielensä yleiskielensä
accusative nom. yleiskielensä yleiskielensä
gen. yleiskielensä
genitive yleiskielensä yleiskieltensä
yleiskieliensä
partitive yleiskieltään
yleiskieltänsä		 yleiskieliään
yleiskieliänsä
inessive yleiskielessään
yleiskielessänsä		 yleiskielissään
yleiskielissänsä
elative yleiskielestään
yleiskielestänsä		 yleiskielistään
yleiskielistänsä
illative yleiskieleensä yleiskieliinsä
adessive yleiskielellään
yleiskielellänsä		 yleiskielillään
yleiskielillänsä
ablative yleiskieleltään
yleiskieleltänsä		 yleiskieliltään
yleiskieliltänsä
allative yleiskielelleen
yleiskielellensä		 yleiskielilleen
yleiskielillensä
essive yleiskielenään
yleiskielenänsä		 yleiskielinään
yleiskielinänsä
translative yleiskielekseen
yleiskieleksensä		 yleiskielikseen
yleiskieliksensä
abessive yleiskielettään
yleiskielettänsä		 yleiskielittään
yleiskielittänsä
instructive — —
comitative — yleiskielineen
yleiskielinensä

Synonyms

Antonyms

Derived terms

Further reading

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.