trendi

Finnish

Etymology

Borrowed from English trend.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈtrendi/, [ˈt̪re̞ndi]
  • Rhymes: -endi
  • Syllabification(key): tren‧di

Noun

trendi

  1. trend
    Nykyään on vallalla trendi, jonka mukaan elokuvissa ei saa tupakoida.
    There is a trend nowadays not to smoke in films.

Declension
Inflection of trendi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative trendi trendit
genitive trendin trendien
partitive trendiä trendejä
illative trendiin trendeihin
singular plural
nominative trendi trendit
accusative nom. trendi trendit
gen. trendin
genitive trendin trendien
partitive trendiä trendejä
inessive trendissä trendeissä
elative trendistä trendeistä
illative trendiin trendeihin
adessive trendillä trendeillä
ablative trendiltä trendeiltä
allative trendille trendeille
essive trendinä trendeinä
translative trendiksi trendeiksi
abessive trendittä trendeittä
instructive — trendein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of trendi (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative trendini trendini
accusative nom. trendini trendini
gen. trendini
genitive trendini trendieni
partitive trendiäni trendejäni
inessive trendissäni trendeissäni
elative trendistäni trendeistäni
illative trendiini trendeihini
adessive trendilläni trendeilläni
ablative trendiltäni trendeiltäni
allative trendilleni trendeilleni
essive trendinäni trendeinäni
translative trendikseni trendeikseni
abessive trendittäni trendeittäni
instructive — —
comitative — trendeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative trendisi trendisi
accusative nom. trendisi trendisi
gen. trendisi
genitive trendisi trendiesi
partitive trendiäsi trendejäsi
inessive trendissäsi trendeissäsi
elative trendistäsi trendeistäsi
illative trendiisi trendeihisi
adessive trendilläsi trendeilläsi
ablative trendiltäsi trendeiltäsi
allative trendillesi trendeillesi
essive trendinäsi trendeinäsi
translative trendiksesi trendeiksesi
abessive trendittäsi trendeittäsi
instructive — —
comitative — trendeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative trendimme trendimme
accusative nom. trendimme trendimme
gen. trendimme
genitive trendimme trendiemme
partitive trendiämme trendejämme
inessive trendissämme trendeissämme
elative trendistämme trendeistämme
illative trendiimme trendeihimme
adessive trendillämme trendeillämme
ablative trendiltämme trendeiltämme
allative trendillemme trendeillemme
essive trendinämme trendeinämme
translative trendiksemme trendeiksemme
abessive trendittämme trendeittämme
instructive — —
comitative — trendeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative trendinne trendinne
accusative nom. trendinne trendinne
gen. trendinne
genitive trendinne trendienne
partitive trendiänne trendejänne
inessive trendissänne trendeissänne
elative trendistänne trendeistänne
illative trendiinne trendeihinne
adessive trendillänne trendeillänne
ablative trendiltänne trendeiltänne
allative trendillenne trendeillenne
essive trendinänne trendeinänne
translative trendiksenne trendeiksenne
abessive trendittänne trendeittänne
instructive — —
comitative — trendeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative trendinsä trendinsä
accusative nom. trendinsä trendinsä
gen. trendinsä
genitive trendinsä trendiensä
partitive trendiään
trendiänsä		 trendejään
trendejänsä
inessive trendissään
trendissänsä		 trendeissään
trendeissänsä
elative trendistään
trendistänsä		 trendeistään
trendeistänsä
illative trendiinsä trendeihinsä
adessive trendillään
trendillänsä		 trendeillään
trendeillänsä
ablative trendiltään
trendiltänsä		 trendeiltään
trendeiltänsä
allative trendilleen
trendillensä		 trendeilleen
trendeillensä
essive trendinään
trendinänsä		 trendeinään
trendeinänsä
translative trendikseen
trendiksensä		 trendeikseen
trendeiksensä
abessive trendittään
trendittänsä		 trendeittään
trendeittänsä
instructive — —
comitative — trendeineen
trendeinensä

Derived terms
compounds

Further reading

Hungarian

Etymology

From English trendy.

Pronunciation
  • IPA(key): [ˈtrɛndi]
  • Hyphenation: tren‧di
  • Rhymes: -di

Adjective

trendi (comparative trendibb, superlative legtrendibb)

  1. trendy

Declension
Inflection (stem in -e-, front unrounded harmony)
singular plural
nominative trendi trendiek
accusative trendit trendieket
dative trendinek trendieknek
instrumental trendivel trendiekkel
causal-final trendiért trendiekért
translative trendivé trendiekké
terminative trendiig trendiekig
essive-formal trendiként trendiekként
essive-modal — —
inessive trendiben trendiekben
superessive trendin trendieken
adessive trendinél trendieknél
illative trendibe trendiekbe
sublative trendire trendiekre
allative trendihez trendiekhez
elative trendiből trendiekből
delative trendiről trendiekről
ablative trenditől trendiektől
non-attributive
possessive - singular		 trendié trendieké
non-attributive
possessive - plural		 trendiéi trendiekéi

Synonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.