toittoaine

Ingrian

Etymology

From toitto (“food”) +‎ aine (“material”).

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈtoi̯tːoˌɑi̯ne/, [ˈto̞i̯tːo̞ˌɑi̯n]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈtoi̯tːoˌɑi̯ne/, [ˈto̞i̯tːo̞ˌɑi̯ne̞]
  • Rhymes: -ɑi̯n, -ɑi̯ne
  • Hyphenation: toit‧to‧ai‧ne

Noun

toittoaine

  1. feed material
    • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 24:
      Kasvot ottaat toittoaineita maast ja vozduhast.
      The plants get [their] feeding materials from the soil and the air.

Declension
Declension of toittoaine (type 6/lähe, no gradation)
singular plural
nominative toittoaine toittoaineet
genitive toittoaineen toittoainein
partitive toittoainetta toittoaineita
illative toittoaineesse toittoaineisse
inessive toittoainees toittoaineis
elative toittoaineest toittoaineist
allative toittoaineelle toittoaineille
adessive toittoaineel toittoaineil
ablative toittoaineelt toittoaineilt
translative toittoaineeks toittoaineiks
essive toittoaineenna, toittoaineen toittoaineinna, toittoainein
exessive1) toittoaineent toittoaineint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.