rohkia

See also: röhkiä

Finnish

Etymology 1

rohka +‎ -ia

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈrohkiɑˣ/, [ˈro̞xk̟iɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ohkiɑ
  • Syllabification(key): roh‧ki‧a

Verb

rohkia

  1. (transitive) to ripple (flax)
Conjugation
Inflection of rohkia (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rohkin en rohki 1st sing. olen rohkinut en ole rohkinut
2nd sing. rohkit et rohki 2nd sing. olet rohkinut et ole rohkinut
3rd sing. rohkii ei rohki 3rd sing. on rohkinut ei ole rohkinut
1st plur. rohkimme emme rohki 1st plur. olemme rohkineet emme ole rohkineet
2nd plur. rohkitte ette rohki 2nd plur. olette rohkineet ette ole rohkineet
3rd plur. rohkivat eivät rohki 3rd plur. ovat rohkineet eivät ole rohkineet
passive rohkitaan ei rohkita passive on rohkittu ei ole rohkittu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rohkin en rohkinut 1st sing. olin rohkinut en ollut rohkinut
2nd sing. rohkit et rohkinut 2nd sing. olit rohkinut et ollut rohkinut
3rd sing. rohki ei rohkinut 3rd sing. oli rohkinut ei ollut rohkinut
1st plur. rohkimme emme rohkineet 1st plur. olimme rohkineet emme olleet rohkineet
2nd plur. rohkitte ette rohkineet 2nd plur. olitte rohkineet ette olleet rohkineet
3rd plur. rohkivat eivät rohkineet 3rd plur. olivat rohkineet eivät olleet rohkineet
passive rohkittiin ei rohkittu passive oli rohkittu ei ollut rohkittu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rohkisin en rohkisi 1st sing. olisin rohkinut en olisi rohkinut
2nd sing. rohkisit et rohkisi 2nd sing. olisit rohkinut et olisi rohkinut
3rd sing. rohkisi ei rohkisi 3rd sing. olisi rohkinut ei olisi rohkinut
1st plur. rohkisimme emme rohkisi 1st plur. olisimme rohkineet emme olisi rohkineet
2nd plur. rohkisitte ette rohkisi 2nd plur. olisitte rohkineet ette olisi rohkineet
3rd plur. rohkisivat eivät rohkisi 3rd plur. olisivat rohkineet eivät olisi rohkineet
passive rohkittaisiin ei rohkittaisi passive olisi rohkittu ei olisi rohkittu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. rohki älä rohki 2nd sing. — —
3rd sing. rohkikoon älköön rohkiko 3rd sing. olkoon rohkinut älköön olko rohkinut
1st plur. rohkikaamme älkäämme rohkiko 1st plur. — —
2nd plur. rohkikaa älkää rohkiko 2nd plur. — —
3rd plur. rohkikoot älkööt rohkiko 3rd plur. olkoot rohkineet älkööt olko rohkineet
passive rohkittakoon älköön rohkittako passive olkoon rohkittu älköön olko rohkittu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rohkinen en rohkine 1st sing. lienen rohkinut en liene rohkinut
2nd sing. rohkinet et rohkine 2nd sing. lienet rohkinut et liene rohkinut
3rd sing. rohkinee ei rohkine 3rd sing. lienee rohkinut ei liene rohkinut
1st plur. rohkinemme emme rohkine 1st plur. lienemme rohkineet emme liene rohkineet
2nd plur. rohkinette ette rohkine 2nd plur. lienette rohkineet ette liene rohkineet
3rd plur. rohkinevat eivät rohkine 3rd plur. lienevät rohkineet eivät liene rohkineet
passive rohkittaneen ei rohkittane passive lienee rohkittu ei liene rohkittu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st rohkia present rohkiva rohkittava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rohkiakseni rohkiaksemme
2nd rohkiaksesi rohkiaksenne
3rd rohkiakseen
rohkiaksensa
 past rohkinut rohkittu
2nd inessive2 rohkiessa rohkittaessa agent3 rohkima
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rohkiessani rohkiessamme
2nd rohkiessasi rohkiessanne
3rd rohkiessaan
rohkiessansa
 negative rohkimaton
instructive rohkien — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive rohkimassa —
elative rohkimasta —
illative rohkimaan —
adessive rohkimalla —
abessive rohkimatta —
instructive rohkiman rohkittaman
4th4 verbal noun rohkiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rohkimaisillani rohkimaisillamme
2nd rohkimaisillasi rohkimaisillanne
3rd rohkimaisillaan
rohkimaisillansa

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈrohkiɑ/, [ˈro̞xk̟iɑ̝]
  • Rhymes: -ohkiɑ
  • Syllabification(key): roh‧ki‧a

Noun

rohkia

  1. partitive plural of rohka

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *rohkëda. Cognates include Finnish rohkea and Veps rohked.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈrohkiɑ/, [ˈro̞xke̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈrohkiɑ/, [ˈro̞xkiɑ]
  • Rhymes: -ohkeː, -ohkiɑ
  • Hyphenation: roh‧ki‧a

Adjective

rohkia (comparative rohkiamp)

  1. bold

Declension
Declension of rohkia (type 3/kana, no gradation)
singular plural
nominative rohkia rohkiat
genitive rohkian rohkioin
partitive rohkiaa rohkioja
illative rohkiaa rohkioihe
inessive rohkiaas rohkiois
elative rohkiast rohkioist
allative rohkialle rohkioille
adessive rohkiaal rohkioil
ablative rohkialt rohkioilt
translative rohkiaks rohkioiks
essive rohkianna, rohkiaan rohkioinna, rohkioin
exessive1) rohkiant rohkioint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 484
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.