poikihua

Ingrian

Etymology

From poikia (“to calve”) +‎ -hua.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpoi̯kihuɑ/, [ˈpo̞i̯kĭˌhuɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈpoi̯kihuɑ/, [ˈpo̞i̯ɡ̊iˌhuɑ]
  • Rhymes: -uɑ
  • Hyphenation: poi‧ki‧hu‧a

Verb

poikihua

  1. Synonym of poikia

Conjugation
Conjugation of poikihua (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular poikihun en poikihu 1st singular oon poikihunt, oon poikihunut en oo poikihunt, en oo poikihunut
2nd singular poikihut et poikihu 2nd singular oot poikihunt, oot poikihunut et oo poikihunt, et oo poikihunut
3rd singular poikihuu ei poikihu 3rd singular ono poikihunt, ono poikihunut ei oo poikihunt, ei oo poikihunut
1st plural poikihumma emmä poikihu 1st plural oomma poikihunneet emmä oo poikihunneet
2nd plural poikihutta että poikihu 2nd plural ootta poikihunneet että oo poikihunneet
3rd plural poikihuut1), poikihuvat2), poikihuttaa evät poikihu, ei poikihuta 3rd plural ovat poikihunneet evät oo poikihunneet, ei oo poikihuttu
impersonal poikihuttaa ei poikihuta impersonal ono poikihuttu ei oo poikihuttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular poikihuin en poikihunt, en poikihunut 1st singular olin poikihunt, olin poikihunut en olt poikihunt, en olt poikihunut
2nd singular poikihuit et poikihunt, et poikihunut 2nd singular olit poikihunt, olit poikihunut et olt poikihunt, et olt poikihunut
3rd singular poikihui ei poikihunt, ei poikihunut 3rd singular oli poikihunt, oli poikihunut ei olt poikihunt, ei olt poikihunut
1st plural poikihuimma emmä poikihunneet 1st plural olimma poikihunneet emmä olleet poikihunneet
2nd plural poikihuitta että poikihunneet 2nd plural olitta poikihunneet että olleet poikihunneet
3rd plural poikihuit1), poikihuivat2), poikihuttii evät poikihunneet, ei poikihuttu 3rd plural olivat poikihunneet evät olleet poikihunneet, ei olt poikihuttu
impersonal poikihuttii ei poikihuttu impersonal oli poikihuttu ei olt poikihuttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular poikihuisin en poikihuis 1st singular olisin poikihunt, olisin poikihunut en olis poikihunt, en olis poikihunut
2nd singular poikihuisit, poikihuist1) et poikihuis 2nd singular olisit poikihunt, olisit poikihunut et olis poikihunt, et olis poikihunut
3rd singular poikihuis ei poikihuis 3rd singular olis poikihunt, olis poikihunut ei olis poikihunt, ei olis poikihunut
1st plural poikihuisimma emmä poikihuis 1st plural olisimma poikihunneet emmä olis poikihunneet
2nd plural poikihuisitta että poikihuis 2nd plural olisitta poikihunneet että olis poikihunneet
3rd plural poikihuisiit1), poikihuisivat2), poikihuttais evät poikihuis, ei poikihuttais 3rd plural olisivat poikihunneet evät olis poikihunneet, ei olis poikihuttu
impersonal poikihuttais ei poikihuttais impersonal olis poikihuttu ei olis poikihuttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular poikihu elä poikihu 2nd singular oo poikihunt, oo poikihunut elä oo poikihunt, elä oo poikihunut
3rd singular poikihukkoo elköö poikihuko 3rd singular olkoo poikihunt, olkoo poikihunut elköö olko poikihunt, elköö olko poikihunut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural poikihukkaa elkää poikihuko 2nd plural olkaa poikihunneet elkää olko poikihunneet
3rd plural poikihukkoot elkööt poikihuko, elköö poikihuttako 3rd plural olkoot poikihunneet elkööt olko poikihunneet, elköö olko poikihuttu
impersonal poikihuttakoo elköö poikihuttako impersonal olkoo poikihuttu elköö olko poikihuttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular poikihunen en poikihune
2nd singular poikihunet et poikihune
3rd singular poikihunnoo ei poikihune
1st plural poikihunemma emmä poikihune
2nd plural poikihunetta että poikihune
3rd plural poikihunnoot evät poikihune, ei poikihuttane
impersonal poikihuttanoo ei poikihuttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st poikihua present poikihuva poikihuttava
2nd inessive poikihues past poikihunt, poikihunut poikihuttu
instructive poikihuen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (poikihukkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative poikihummaa
inessive poikihumas
elative poikihumast
abessive poikihumata
4th nominative poikihumiin
partitive poikihumista, poikihumist

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 420
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.