kilinä

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkilinæ/, [ˈk̟ilinæ]
  • Rhymes: -ilinæ
  • Syllabification(key): ki‧li‧nä

Etymology 1

From kilistä +‎ -nä.

Noun

kilinä

  1. A jingle (sound of metal or glass clattering against itself).
Declension
Inflection of kilinä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative kilinä kilinät
genitive kilinän kilinöiden
kilinöitten
partitive kilinää kilinöitä
illative kilinään kilinöihin
singular plural
nominative kilinä kilinät
accusative nom. kilinä kilinät
gen. kilinän
genitive kilinän kilinöiden
kilinöitten
kilinäinrare
partitive kilinää kilinöitä
inessive kilinässä kilinöissä
elative kilinästä kilinöistä
illative kilinään kilinöihin
adessive kilinällä kilinöillä
ablative kilinältä kilinöiltä
allative kilinälle kilinöille
essive kilinänä kilinöinä
translative kilinäksi kilinöiksi
abessive kilinättä kilinöittä
instructive — kilinöin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kilinä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kilinäni kilinäni
accusative nom. kilinäni kilinäni
gen. kilinäni
genitive kilinäni kilinöideni
kilinöitteni
kilinäinirare
partitive kilinääni kilinöitäni
inessive kilinässäni kilinöissäni
elative kilinästäni kilinöistäni
illative kilinääni kilinöihini
adessive kilinälläni kilinöilläni
ablative kilinältäni kilinöiltäni
allative kilinälleni kilinöilleni
essive kilinänäni kilinöinäni
translative kilinäkseni kilinöikseni
abessive kilinättäni kilinöittäni
instructive — —
comitative — kilinöineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kilinäsi kilinäsi
accusative nom. kilinäsi kilinäsi
gen. kilinäsi
genitive kilinäsi kilinöidesi
kilinöittesi
kilinäisirare
partitive kilinääsi kilinöitäsi
inessive kilinässäsi kilinöissäsi
elative kilinästäsi kilinöistäsi
illative kilinääsi kilinöihisi
adessive kilinälläsi kilinöilläsi
ablative kilinältäsi kilinöiltäsi
allative kilinällesi kilinöillesi
essive kilinänäsi kilinöinäsi
translative kilinäksesi kilinöiksesi
abessive kilinättäsi kilinöittäsi
instructive — —
comitative — kilinöinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kilinämme kilinämme
accusative nom. kilinämme kilinämme
gen. kilinämme
genitive kilinämme kilinöidemme
kilinöittemme
kilinäimmerare
partitive kilinäämme kilinöitämme
inessive kilinässämme kilinöissämme
elative kilinästämme kilinöistämme
illative kilinäämme kilinöihimme
adessive kilinällämme kilinöillämme
ablative kilinältämme kilinöiltämme
allative kilinällemme kilinöillemme
essive kilinänämme kilinöinämme
translative kilinäksemme kilinöiksemme
abessive kilinättämme kilinöittämme
instructive — —
comitative — kilinöinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kilinänne kilinänne
accusative nom. kilinänne kilinänne
gen. kilinänne
genitive kilinänne kilinöidenne
kilinöittenne
kilinäinnerare
partitive kilinäänne kilinöitänne
inessive kilinässänne kilinöissänne
elative kilinästänne kilinöistänne
illative kilinäänne kilinöihinne
adessive kilinällänne kilinöillänne
ablative kilinältänne kilinöiltänne
allative kilinällenne kilinöillenne
essive kilinänänne kilinöinänne
translative kilinäksenne kilinöiksenne
abessive kilinättänne kilinöittänne
instructive — —
comitative — kilinöinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kilinänsä kilinänsä
accusative nom. kilinänsä kilinänsä
gen. kilinänsä
genitive kilinänsä kilinöidensä
kilinöittensä
kilinäinsärare
partitive kilinäänsä kilinöitään
kilinöitänsä
inessive kilinässään
kilinässänsä		 kilinöissään
kilinöissänsä
elative kilinästään
kilinästänsä		 kilinöistään
kilinöistänsä
illative kilinäänsä kilinöihinsä
adessive kilinällään
kilinällänsä		 kilinöillään
kilinöillänsä
ablative kilinältään
kilinältänsä		 kilinöiltään
kilinöiltänsä
allative kilinälleen
kilinällensä		 kilinöilleen
kilinöillensä
essive kilinänään
kilinänänsä		 kilinöinään
kilinöinänsä
translative kilinäkseen
kilinäksensä		 kilinöikseen
kilinöiksensä
abessive kilinättään
kilinättänsä		 kilinöittään
kilinöittänsä
instructive — —
comitative — kilinöineen
kilinöinensä
Synonyms

Further reading

Noun

kilinä

  1. essive singular of kili

Ingrian

Alternative forms

Etymology

From kilissä (“to jingle”) +‎ -nä. Akin to Finnish kilinä.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkilinæ/, [ˈkilʲin]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkiliːnæ/, [ˈkilˑiːnæ]
  • Rhymes: -ilin, -iliːnæ
  • Hyphenation: ki‧li‧nä

Noun

kilinä

  1. jingle

Declension
Declension of kilinä (type 3/koira, no gradation)
singular plural
nominative kilinä kilinät
genitive kilinän kiliniin
partitive kilinää kiliniä
illative kilinää kilinii
inessive kilinääs kiliniis
elative kilinäst kilinist
allative kilinälle kilinille
adessive kilinääl kiliniil
ablative kilinält kilinilt
translative kilinäks kiliniks
essive kilinännä, kilinään kilininnä, kiliniin
exessive1) kilinänt kilinint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 165
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.