kekäle

See also: Kekäle

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kekäleh.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkekæleˣ/, [ˈk̟e̞k̟æle̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ekæle
  • Syllabification(key): ke‧kä‧le

Noun

kekäle

  1. ember (glowing piece of coal, wood or other solid fuel)

Declension
Inflection of kekäle (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative kekäle kekäleet
genitive kekäleen kekäleiden
kekäleitten
partitive kekälettä kekäleitä
illative kekäleeseen kekäleisiin
kekäleihin
singular plural
nominative kekäle kekäleet
accusative nom. kekäle kekäleet
gen. kekäleen
genitive kekäleen kekäleiden
kekäleitten
partitive kekälettä kekäleitä
inessive kekäleessä kekäleissä
elative kekäleestä kekäleistä
illative kekäleeseen kekäleisiin
kekäleihin
adessive kekäleellä kekäleillä
ablative kekäleeltä kekäleiltä
allative kekäleelle kekäleille
essive kekäleenä kekäleinä
translative kekäleeksi kekäleiksi
abessive kekäleettä kekäleittä
instructive — kekälein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kekäle (Kotus type 48/hame, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kekäleeni kekäleeni
accusative nom. kekäleeni kekäleeni
gen. kekäleeni
genitive kekäleeni kekäleideni
kekäleitteni
partitive kekälettäni kekäleitäni
inessive kekäleessäni kekäleissäni
elative kekäleestäni kekäleistäni
illative kekäleeseeni kekäleisiini
kekäleihini
adessive kekäleelläni kekäleilläni
ablative kekäleeltäni kekäleiltäni
allative kekäleelleni kekäleilleni
essive kekäleenäni kekäleinäni
translative kekäleekseni kekäleikseni
abessive kekäleettäni kekäleittäni
instructive — —
comitative — kekäleineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kekäleesi kekäleesi
accusative nom. kekäleesi kekäleesi
gen. kekäleesi
genitive kekäleesi kekäleidesi
kekäleittesi
partitive kekälettäsi kekäleitäsi
inessive kekäleessäsi kekäleissäsi
elative kekäleestäsi kekäleistäsi
illative kekäleeseesi kekäleisiisi
kekäleihisi
adessive kekäleelläsi kekäleilläsi
ablative kekäleeltäsi kekäleiltäsi
allative kekäleellesi kekäleillesi
essive kekäleenäsi kekäleinäsi
translative kekäleeksesi kekäleiksesi
abessive kekäleettäsi kekäleittäsi
instructive — —
comitative — kekäleinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kekäleemme kekäleemme
accusative nom. kekäleemme kekäleemme
gen. kekäleemme
genitive kekäleemme kekäleidemme
kekäleittemme
partitive kekälettämme kekäleitämme
inessive kekäleessämme kekäleissämme
elative kekäleestämme kekäleistämme
illative kekäleeseemme kekäleisiimme
kekäleihimme
adessive kekäleellämme kekäleillämme
ablative kekäleeltämme kekäleiltämme
allative kekäleellemme kekäleillemme
essive kekäleenämme kekäleinämme
translative kekäleeksemme kekäleiksemme
abessive kekäleettämme kekäleittämme
instructive — —
comitative — kekäleinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kekäleenne kekäleenne
accusative nom. kekäleenne kekäleenne
gen. kekäleenne
genitive kekäleenne kekäleidenne
kekäleittenne
partitive kekälettänne kekäleitänne
inessive kekäleessänne kekäleissänne
elative kekäleestänne kekäleistänne
illative kekäleeseenne kekäleisiinne
kekäleihinne
adessive kekäleellänne kekäleillänne
ablative kekäleeltänne kekäleiltänne
allative kekäleellenne kekäleillenne
essive kekäleenänne kekäleinänne
translative kekäleeksenne kekäleiksenne
abessive kekäleettänne kekäleittänne
instructive — —
comitative — kekäleinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kekäleensä kekäleensä
accusative nom. kekäleensä kekäleensä
gen. kekäleensä
genitive kekäleensä kekäleidensä
kekäleittensä
partitive kekälettään
kekälettänsä		 kekäleitään
kekäleitänsä
inessive kekäleessään
kekäleessänsä		 kekäleissään
kekäleissänsä
elative kekäleestään
kekäleestänsä		 kekäleistään
kekäleistänsä
illative kekäleeseensä kekäleisiinsä
kekäleihinsä
adessive kekäleellään
kekäleellänsä		 kekäleillään
kekäleillänsä
ablative kekäleeltään
kekäleeltänsä		 kekäleiltään
kekäleiltänsä
allative kekäleelleen
kekäleellensä		 kekäleilleen
kekäleillensä
essive kekäleenään
kekäleenänsä		 kekäleinään
kekäleinänsä
translative kekäleekseen
kekäleeksensä		 kekäleikseen
kekäleiksensä
abessive kekäleettään
kekäleettänsä		 kekäleittään
kekäleittänsä
instructive — —
comitative — kekäleineen
kekäleinensä

See also

Further reading

Ingrian

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkekæle/, [ˈke̞kælʲ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkekæːle/, [ˈke̞kˑæːle̞]
  • (Hevaha) IPA(key): /ˈkekæːleh/, [ˈke̞kːæːle̞h]
  • Rhymes: -ekæl, -ekæːle
  • Hyphenation: ke‧kä‧le

Noun

kekäle

  1. Alternative form of kekele

Declension
Declension of kekäle (type 6/lähe, no gradation)
singular plural
nominative kekäle kekäleet
genitive kekäleen kekälein
partitive kekälettä kekäleitä
illative kekäleesse kekäleisse
inessive kekälees kekäleis
elative kekäleest kekäleist
allative kekäleelle kekäleille
adessive kekäleel kekäleil
ablative kekäleelt kekäleilt
translative kekäleeks kekäleiks
essive kekäleennä, kekäleen kekäleinnä, kekälein
exessive1) kekäleent kekäleint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 151
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.