keikahtaminen

Finnish

Etymology

keikahtaa +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkei̯kɑhtɑminen/, [ˈk̟e̞i̯kɑ̝hˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): kei‧kah‧ta‧mi‧nen

Noun

keikahtaminen

  1. verbal noun of keikahtaa
    1. tipping over (the act of tipping or turning over)

Declension
Inflection of keikahtaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative keikahtaminen keikahtamiset
genitive keikahtamisen keikahtamisten
keikahtamisien
partitive keikahtamista keikahtamisia
illative keikahtamiseen keikahtamisiin
singular plural
nominative keikahtaminen keikahtamiset
accusative nom. keikahtaminen keikahtamiset
gen. keikahtamisen
genitive keikahtamisen keikahtamisten
keikahtamisien
partitive keikahtamista keikahtamisia
inessive keikahtamisessa keikahtamisissa
elative keikahtamisesta keikahtamisista
illative keikahtamiseen keikahtamisiin
adessive keikahtamisella keikahtamisilla
ablative keikahtamiselta keikahtamisilta
allative keikahtamiselle keikahtamisille
essive keikahtamisena keikahtamisina
translative keikahtamiseksi keikahtamisiksi
abessive keikahtamisetta keikahtamisitta
instructive — keikahtamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of keikahtaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative keikahtamiseni keikahtamiseni
accusative nom. keikahtamiseni keikahtamiseni
gen. keikahtamiseni
genitive keikahtamiseni keikahtamisteni
keikahtamisieni
partitive keikahtamistani keikahtamisiani
inessive keikahtamisessani keikahtamisissani
elative keikahtamisestani keikahtamisistani
illative keikahtamiseeni keikahtamisiini
adessive keikahtamisellani keikahtamisillani
ablative keikahtamiseltani keikahtamisiltani
allative keikahtamiselleni keikahtamisilleni
essive keikahtamisenani keikahtamisinani
translative keikahtamisekseni keikahtamisikseni
abessive keikahtamisettani keikahtamisittani
instructive — —
comitative — keikahtamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative keikahtamisesi keikahtamisesi
accusative nom. keikahtamisesi keikahtamisesi
gen. keikahtamisesi
genitive keikahtamisesi keikahtamistesi
keikahtamisiesi
partitive keikahtamistasi keikahtamisiasi
inessive keikahtamisessasi keikahtamisissasi
elative keikahtamisestasi keikahtamisistasi
illative keikahtamiseesi keikahtamisiisi
adessive keikahtamisellasi keikahtamisillasi
ablative keikahtamiseltasi keikahtamisiltasi
allative keikahtamisellesi keikahtamisillesi
essive keikahtamisenasi keikahtamisinasi
translative keikahtamiseksesi keikahtamisiksesi
abessive keikahtamisettasi keikahtamisittasi
instructive — —
comitative — keikahtamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative keikahtamisemme keikahtamisemme
accusative nom. keikahtamisemme keikahtamisemme
gen. keikahtamisemme
genitive keikahtamisemme keikahtamistemme
keikahtamisiemme
partitive keikahtamistamme keikahtamisiamme
inessive keikahtamisessamme keikahtamisissamme
elative keikahtamisestamme keikahtamisistamme
illative keikahtamiseemme keikahtamisiimme
adessive keikahtamisellamme keikahtamisillamme
ablative keikahtamiseltamme keikahtamisiltamme
allative keikahtamisellemme keikahtamisillemme
essive keikahtamisenamme keikahtamisinamme
translative keikahtamiseksemme keikahtamisiksemme
abessive keikahtamisettamme keikahtamisittamme
instructive — —
comitative — keikahtamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative keikahtamisenne keikahtamisenne
accusative nom. keikahtamisenne keikahtamisenne
gen. keikahtamisenne
genitive keikahtamisenne keikahtamistenne
keikahtamisienne
partitive keikahtamistanne keikahtamisianne
inessive keikahtamisessanne keikahtamisissanne
elative keikahtamisestanne keikahtamisistanne
illative keikahtamiseenne keikahtamisiinne
adessive keikahtamisellanne keikahtamisillanne
ablative keikahtamiseltanne keikahtamisiltanne
allative keikahtamisellenne keikahtamisillenne
essive keikahtamisenanne keikahtamisinanne
translative keikahtamiseksenne keikahtamisiksenne
abessive keikahtamisettanne keikahtamisittanne
instructive — —
comitative — keikahtamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative keikahtamisensa keikahtamisensa
accusative nom. keikahtamisensa keikahtamisensa
gen. keikahtamisensa
genitive keikahtamisensa keikahtamistensa
keikahtamisiensa
partitive keikahtamistaan
keikahtamistansa		 keikahtamisiaan
keikahtamisiansa
inessive keikahtamisessaan
keikahtamisessansa		 keikahtamisissaan
keikahtamisissansa
elative keikahtamisestaan
keikahtamisestansa		 keikahtamisistaan
keikahtamisistansa
illative keikahtamiseensa keikahtamisiinsa
adessive keikahtamisellaan
keikahtamisellansa		 keikahtamisillaan
keikahtamisillansa
ablative keikahtamiseltaan
keikahtamiseltansa		 keikahtamisiltaan
keikahtamisiltansa
allative keikahtamiselleen
keikahtamisellensa		 keikahtamisilleen
keikahtamisillensa
essive keikahtamisenaan
keikahtamisenansa		 keikahtamisinaan
keikahtamisinansa
translative keikahtamisekseen
keikahtamiseksensa		 keikahtamisikseen
keikahtamisiksensa
abessive keikahtamisettaan
keikahtamisettansa		 keikahtamisittaan
keikahtamisittansa
instructive — —
comitative — keikahtamisineen
keikahtamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.