eriluonteinen

Finnish

Etymology

eri +‎ luonne +‎ -inen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈeriˌluo̯ntei̯nen/, [ˈe̞riˌluo̞̯n̪t̪e̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -uonteinen
  • Syllabification(key): e‧ri‧luon‧tei‧nen

Adjective

eriluonteinen

  1. of a different nature

Declension
Inflection of eriluonteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative eriluonteinen eriluonteiset
genitive eriluonteisen eriluonteisten
eriluonteisien
partitive eriluonteista eriluonteisia
illative eriluonteiseen eriluonteisiin
singular plural
nominative eriluonteinen eriluonteiset
accusative nom. eriluonteinen eriluonteiset
gen. eriluonteisen
genitive eriluonteisen eriluonteisten
eriluonteisien
partitive eriluonteista eriluonteisia
inessive eriluonteisessa eriluonteisissa
elative eriluonteisesta eriluonteisista
illative eriluonteiseen eriluonteisiin
adessive eriluonteisella eriluonteisilla
ablative eriluonteiselta eriluonteisilta
allative eriluonteiselle eriluonteisille
essive eriluonteisena eriluonteisina
translative eriluonteiseksi eriluonteisiksi
abessive eriluonteisetta eriluonteisitta
instructive — eriluonteisin
comitative — eriluonteisine
Possessive forms of eriluonteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative eriluonteiseni eriluonteiseni
accusative nom. eriluonteiseni eriluonteiseni
gen. eriluonteiseni
genitive eriluonteiseni eriluonteisteni
eriluonteisieni
partitive eriluonteistani eriluonteisiani
inessive eriluonteisessani eriluonteisissani
elative eriluonteisestani eriluonteisistani
illative eriluonteiseeni eriluonteisiini
adessive eriluonteisellani eriluonteisillani
ablative eriluonteiseltani eriluonteisiltani
allative eriluonteiselleni eriluonteisilleni
essive eriluonteisenani eriluonteisinani
translative eriluonteisekseni eriluonteisikseni
abessive eriluonteisettani eriluonteisittani
instructive — —
comitative — eriluonteisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative eriluonteisesi eriluonteisesi
accusative nom. eriluonteisesi eriluonteisesi
gen. eriluonteisesi
genitive eriluonteisesi eriluonteistesi
eriluonteisiesi
partitive eriluonteistasi eriluonteisiasi
inessive eriluonteisessasi eriluonteisissasi
elative eriluonteisestasi eriluonteisistasi
illative eriluonteiseesi eriluonteisiisi
adessive eriluonteisellasi eriluonteisillasi
ablative eriluonteiseltasi eriluonteisiltasi
allative eriluonteisellesi eriluonteisillesi
essive eriluonteisenasi eriluonteisinasi
translative eriluonteiseksesi eriluonteisiksesi
abessive eriluonteisettasi eriluonteisittasi
instructive — —
comitative — eriluonteisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative eriluonteisemme eriluonteisemme
accusative nom. eriluonteisemme eriluonteisemme
gen. eriluonteisemme
genitive eriluonteisemme eriluonteistemme
eriluonteisiemme
partitive eriluonteistamme eriluonteisiamme
inessive eriluonteisessamme eriluonteisissamme
elative eriluonteisestamme eriluonteisistamme
illative eriluonteiseemme eriluonteisiimme
adessive eriluonteisellamme eriluonteisillamme
ablative eriluonteiseltamme eriluonteisiltamme
allative eriluonteisellemme eriluonteisillemme
essive eriluonteisenamme eriluonteisinamme
translative eriluonteiseksemme eriluonteisiksemme
abessive eriluonteisettamme eriluonteisittamme
instructive — —
comitative — eriluonteisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative eriluonteisenne eriluonteisenne
accusative nom. eriluonteisenne eriluonteisenne
gen. eriluonteisenne
genitive eriluonteisenne eriluonteistenne
eriluonteisienne
partitive eriluonteistanne eriluonteisianne
inessive eriluonteisessanne eriluonteisissanne
elative eriluonteisestanne eriluonteisistanne
illative eriluonteiseenne eriluonteisiinne
adessive eriluonteisellanne eriluonteisillanne
ablative eriluonteiseltanne eriluonteisiltanne
allative eriluonteisellenne eriluonteisillenne
essive eriluonteisenanne eriluonteisinanne
translative eriluonteiseksenne eriluonteisiksenne
abessive eriluonteisettanne eriluonteisittanne
instructive — —
comitative — eriluonteisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative eriluonteisensa eriluonteisensa
accusative nom. eriluonteisensa eriluonteisensa
gen. eriluonteisensa
genitive eriluonteisensa eriluonteistensa
eriluonteisiensa
partitive eriluonteistaan
eriluonteistansa		 eriluonteisiaan
eriluonteisiansa
inessive eriluonteisessaan
eriluonteisessansa		 eriluonteisissaan
eriluonteisissansa
elative eriluonteisestaan
eriluonteisestansa		 eriluonteisistaan
eriluonteisistansa
illative eriluonteiseensa eriluonteisiinsa
adessive eriluonteisellaan
eriluonteisellansa		 eriluonteisillaan
eriluonteisillansa
ablative eriluonteiseltaan
eriluonteiseltansa		 eriluonteisiltaan
eriluonteisiltansa
allative eriluonteiselleen
eriluonteisellensa		 eriluonteisilleen
eriluonteisillensa
essive eriluonteisenaan
eriluonteisenansa		 eriluonteisinaan
eriluonteisinansa
translative eriluonteisekseen
eriluonteiseksensa		 eriluonteisikseen
eriluonteisiksensa
abessive eriluonteisettaan
eriluonteisettansa		 eriluonteisittaan
eriluonteisittansa
instructive — —
comitative — eriluonteisineen
eriluonteisinensa

Derived terms

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.