alutella

Ingrian

Etymology

From aluttaa (“to begin”) +‎ -ella.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈɑlutelːɑ/, [ˈɑɫute̞ɫː]

(Soikkola) IPA^(key): /ˈɑlutelːɑ/, [ˈɑɫuˌd̥e̞ɫːɑ]

Rhymes: -ɑlutelː, -elːɑ

Hyphenation: a‧lu‧tel‧la

Verb

alutella

(auxiliary, + 1st infinitive) to begin, commence

Conjugation

Conjugation of alutella (type 12/kuulla, tt-t gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	aluttelen	en aluttele	1st singular	oon alutelt, oon alutellut	en oo alutelt, en oo alutellut
2nd singular	aluttelet	et aluttele	2nd singular	oot alutelt, oot alutellut	et oo alutelt, et oo alutellut
3rd singular	aluttelloo	ei aluttele	3rd singular	ono alutelt, ono alutellut	ei oo alutelt, ei oo alutellut
1st plural	aluttelemma	emmä aluttele	1st plural	oomma alutelleet	emmä oo alutelleet
2nd plural	alutteletta	että aluttele	2nd plural	ootta alutelleet	että oo alutelleet
3rd plural	aluttelloot¹⁾, aluttelevat²⁾, alutellaa	evät aluttele, ei alutella	3rd plural	ovat alutelleet	evät oo alutelleet, ei oo aluteltu
impersonal	alutellaa	ei alutella	impersonal	ono aluteltu	ei oo aluteltu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	aluttelin	en alutelt, en alutellut	1st singular	olin alutelt, olin alutellut	en olt alutelt, en olt alutellut
2nd singular	aluttelit	et alutelt, et alutellut	2nd singular	olit alutelt, olit alutellut	et olt alutelt, et olt alutellut
3rd singular	alutteli	ei alutelt, ei alutellut	3rd singular	oli alutelt, oli alutellut	ei olt alutelt, ei olt alutellut
1st plural	aluttelimma	emmä alutelleet	1st plural	olimma alutelleet	emmä olleet alutelleet
2nd plural	aluttelitta	että alutelleet	2nd plural	olitta alutelleet	että olleet alutelleet
3rd plural	aluttelliit¹⁾, aluttelivat²⁾, aluteltii	evät alutelleet, ei aluteltu	3rd plural	olivat alutelleet	evät olleet alutelleet, ei olt aluteltu
impersonal	aluteltii	ei aluteltu	impersonal	oli aluteltu	ei olt aluteltu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	aluttelisin	en aluttelis	1st singular	olisin alutelt, olisin alutellut	en olis alutelt, en olis alutellut
2nd singular	aluttelisit, aluttelliist¹⁾	et aluttelis	2nd singular	olisit alutelt, olisit alutellut	et olis alutelt, et olis alutellut
3rd singular	aluttelis	ei aluttelis	3rd singular	olis alutelt, olis alutellut	ei olis alutelt, ei olis alutellut
1st plural	aluttelisimma	emmä aluttelis	1st plural	olisimma alutelleet	emmä olis alutelleet
2nd plural	aluttelisitta	että aluttelis	2nd plural	olisitta alutelleet	että olis alutelleet
3rd plural	aluttelisiit¹⁾, aluttelisivat²⁾, aluteltais	evät aluttelis, ei aluteltais	3rd plural	olisivat alutelleet	evät olis alutelleet, ei olis aluteltu
impersonal	aluteltais	ei aluteltais	impersonal	olis aluteltu	ei olis aluteltu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	aluttele	elä aluttele	2nd singular	oo alutelt, oo alutellut	elä oo alutelt, elä oo alutellut
3rd singular	alutelkoo	elköö alutelko	3rd singular	olkoo alutelt, olkoo alutellut	elköö olko alutelt, elköö olko alutellut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	alutelkaa	elkää alutelko	2nd plural	olkaa alutelleet	elkää olko alutelleet
3rd plural	alutelkoot	elkööt alutelko, elköö aluteltako	3rd plural	olkoot alutelleet	elkööt olko alutelleet, elköö olko aluteltu
impersonal	aluteltakoo	elköö aluteltako	impersonal	olkoo aluteltu	elköö olko aluteltu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	alutellen	en alutelle
2nd singular	alutellet	et alutelle
3rd singular	alutelloo	ei alutelle
1st plural	alutellemma	emmä alutelle
2nd plural	alutelletta	että alutelle
3rd plural	alutelloot	evät alutelle, ei aluteltane
impersonal	aluteltanoo	ei aluteltane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		alutella	present	alutteleva	aluteltava
2nd	inessive	alutellees	past	alutelt, alutellut	aluteltu
2nd	instructive	alutellen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (alutelkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	aluttelomaa
	inessive	aluttelomaas
	elative	aluttelomast
	abessive	aluttelomata
4th	nominative	aluttelomiin
	partitive	aluttelomista, aluttelomist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 13

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.